Kulttuurienvälinen viestintä, sen haasteet ja mahdollisuudet on hyvin kiteytetty Helena Merschdorfin 2022 julkaistussa “The surprising paradox of intercultural communication” TEDx Talk videossa. Merschdorf selittää, että eleiden ja sanojen merkitys riippuu tarkkailijan maailmankuvasta ja on vahvasti kontekstista riippuvainen. Vaikka henkilöt puhuisivat samaa kieltä, merkitys ja jaettu ymmärrys asiasta voi tiedostamatta katoaa, koska kaksi ihmistä jotka viestivät keskenään omaavat hyvin erilaisen kulttuurillisen taustan, elämänkokemuksen ja sitä myötä erilaisen henkilökohtaisen linssin, jonka läpi kukin katsoo elämää. Tämä luokin kulttuurienvälisen kommunikaation paradoksin eli vaikka puhuisimme samaa kieltä, erot kulttuurritaustoissa voivat johtaa isoihin väärinymmärryksiin ja yhteiseen maailmankuvan puute tekee kulttuurienvälisestä viestinnästä vaikeata. Ratkaisuksi Merschdorf esittää ensiksi tietoisuutta omasta linssistä ja puolueellisuudesta eli ajatusta, että sinun normaali ei ole totuus. Hän myös kertoo, että kysymysten kysyminen eli yleinen uteliaisuus ja avoimuus muita kohtaan on hyvä alku välttää väärinymmärryksiä.(Merschdorf, 2022)
Juholin (2017) tukee tätä näkemystä eli erityisesti muutostilanteissa johtajat epäonnistuvat viestinnässä, koska heillä ovat puutteelliset vuorovaikutustaidot, he pelkäävät kysyä kysymyksiä eivätkä ole riittävän avoimia ja joustavia (Juholin, 251). Brown (2019) kirjassaan “”How to be an inclusive leader” myös tukee edellä mainittuja ajatuksia eli jos haluaa tulla inklusiiviseksi johtajaksi ja sitä myötä tehokkaaksi viestijäksi monikulttuurisessa ympäristössä - kaikki alkaa tietoisuudesta, itsensä tutkiskelusta, sisäisestä dialogista sekä ajatuksesta, että jokaisella on vielä paljon opittavaa (Brown, 20).
Vaikka Merschdorfin videossa puhuttiin varsin eri kulttuureista kuten esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen eroista, uskallan väittää, että jopa meidän työpaikat Suomessa tuovat hyvin eritaustaiset ihmiset saman pöydän ääreen tekemään yhteistyötä eli voimme hyödyntää samoja keinoja vaikka meidän työpaikka ei olisikaan päälle katsottuna kovin monikulttuurinen. Empatia, uteliaisuus ja avoimuus ja johtajien kyky kiinnostua näistä aiheista on mielestäni yhtä tärkeitä psykologisen turvallisuuden kannalta, jokaisessa työpaikassa riippumatta siitä kuinka monikulttuurinen yhteisö on kyseessä. Laintatakseni Merschdorfia: “More effective communication leads to more collaboration.”
Lähteet:
Brown, J. 2019. How to be an inclusive leader. Oakland. Berrett-Koehler Publishers, Inc. Luettavissa:https://res.infoq.com/articles/book-review-inclusive-leader/en/resources/Brown-How-to-Be-an-Inclusive-Leader-Excerpt-1597337508032.pdf. Luettu: 16.2.2023.
Juholin, E. 2017. Communicare! Viestinnän tekijän käsikirja. 2017. Helsinki: Management Institute of Finland MIF Oy.
Merschdorf, H. 2022. “The surprising paradox of intercultural communication”. Tedx Talks. Katsottavissa:https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=JzJNA-3b6NA. Katsottu: 16.2.2023
Kommentit
Lähetä kommentti